Tervetuloa Malmin apteekkiin!

Malmin apteekki toimii Ylä-Malmin torin laidassa, Prismaa vastapäätä. Tervetuloa asioimaan avariin ja valoisiin tiloihimme. Asiantunteva henkilökuntamme palvelee teitä kaikissa lääkehoitoon liittyvissä asioissa. Pyrimme siihen, että käyntinne apteekissa sujuu nopeasti ja joustavasti. Erinomaisen palvelun lisäksi tarjoamme monipuolisen tuotevalikoiman ja edulliset hinnat.  

Ostokset Malmin apteekissa kartuttavat S-Bonusta, jonka suuruus on enimmillään jopa 5 % tuotteen hinnasta. Apteekki kuuluu myös OmaPlus-apteekkeihin, joten meillä on jatkuvasti paljon hyviä tarjouksia terveydenhoitoon liittyvissä tuoteryhmissä. Tarjoustuotteiden ostaminen ei edellytä S-Bonuskorttia, mutta kortilla keräät vielä bonukset tarjoushinnan päälle!

Bonuksia ja tarjouksia ei viranomaisohjeiden mukaisesti myönnetä lääkeostoista.

Tervetuloa edullisten hintojen ja erinomaisen palvelun apteekkiin Malmilla!

Apteekkari Sirpa Peura ja apteekin henkilökunta

Erityispalvelut: Annosjakelu, lääkevalmistus, maksuton reseptien uudistaminen, kotiinkuljetuspalvelu, lääkityksen tarkistuspalvelu, varmennekortit.
Palvelukielet: Suomi Ruotsi Englanti Arabia Thai

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Malmin apteekki
Ylä-Malmin tori 3
00700 Helsinki

Aukioloajat
ma-pe 8.30-20,
la 9-17 (heinäkuussa 9-15)

Puhelin
(09) 5656 080
(09) 385 2377 (fax)

Sähköposti
malminapteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.malminapteekki.fi/

Ajankohtaista

Lumene ja Eucerin-tuotteet -20% 9.8.2017

Tyhjennämme varastoamme ja myymme kaikki Lumene- ja Eucerin-tuotteet 20 %:n alennuksella.



Terveydeksi!-lehden uutisia

Hedelmäsokerilla sekä hyötyjä että haittoja

18.8.2017 – Hedelmäsokerin käyttö ruokien ja juomien makeuttamiseen voi olla sokeriaineenvaihdunnan kannalta parempi kuin muiden sokerien käyttäminen. Lue koko artikkeli

18.8.2017

Hedelmäsokerin käyttäminen juomissa ja ruoissa muiden sokerien sijaan voisi auttaa monia paremmin hallitsemaan veren glukoositasoja.

Tutkijoiden mukaan erityisesti aikuistyypin diabetesta sairastavat ja heikentyneestä glukoosi- tai insuliiniaineenvaihdunnasta kärsivät voisivat hyötyä tästä.

Tiedot käyvät ilmi kahdesta American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistusta meta-analyysitutkimuksesta, joissa analysoitiin aiempia tutkimuksia.

Tutkimuksissa terveiden ja diabetesta sairastavien koehenkilöiden ruokavalioista glukoosi ja sakkaroosi oli korvattu fruktoosilla.

Muiden sokerien korvaaminen fruktoosilla eli hedelmäsokerilla johti toisessa tutkimuksista selvästi alhaisempiin ruoanjälkeisiin veren sokeri- ja insuliinitasoihin varsinkin koehenkilöillä, jotka sairastivat diabetesta tai joilla oli ns. esidiabetes.

Fruktoosin saannin lisääminen ei suurentanut triglyseridipitoisuutta, mikä sekin oli positiivinen havainto.

Toisessa tutkimuksessa vaikutukset olivat heikompia, mutta silti samansuuntaisia.

Yhdessä meta-analyysien tulokset viittaavat siihen, että hedelmäsokerin käyttö ruokien ja juomien makeuttamiseen voi olla sokeriaineenvaihdunnan kannalta parempi kuin muiden sokerien käyttäminen.

Tulosten tulkintaa ja soveltamista vaikeuttaa kuitenkin se, että pitkäaikaiskäytössä runsas fruktoosin saanti voi rasvoittaa maksaa, mikä puolestaan on vaarallisempaa kuin mahdollinen veren glukoositasoissa nähtävä parannus.

On myös hyvä muistaa, että liiallinen sokereiden ja varsinkin lisättyä sokeria sisältävien ruokien ja juomien nauttiminen edistää mm. lihomista ja on muillakin tavoin epäterveellistä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Pexels

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Sienet saattavat ehkäistä muistisairauksia

16.8.2017 – Dementian sairastumisriski havaittiin noin viidenneksen pienemmäksi ainakin kolmesti viikossa sieniä nauttivilla. Lue koko artikkeli

16.8.2017

Runsaasti sieniä syövät iäkkäät saattavat säästyä muita todennäköisemmin dementialta, tuore japanilaistutkimus vihjaa.

Vielä ei tosin ole varmaa, miksi sienet ehkäisevät dementiaa, mutta samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä, ja siihen osallistui 13 000 yli 65-vuotiasta japanilaista.

Kuusivuotisen seurannan aikana yhdeksän prosenttia osallistujista sai dementiadiagnoosin, mutta sairastumiset eivät jakautuneet tasaisesti.

Kun tiedot sairastumisista yhdistettiin tietoihin sienten syömisestä, sairastumisriski havaittiin noin viidenneksen pienemmäksi ainakin kolmesti viikossa sieniä nauttivilla. Vertailukohtana olivat osallistujat, jotka söivät sieniä harvemmin kuin kerran viikossa.

Yhteys näkyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen taso seurannan alkaessa. Myöskään muu ruokavalio ja kasvisten syöminen eivät selittäneet yhteyttä.

Tästä huolimatta moni analyysissa huomiotta jäänyt seikka on voinut vaikuttaa tuloksiin, joten niitä kannattaa tulkita varoen. Yhteys ei myöskään välttämättä koske kaikkia ruokasieniä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Pitkät työviikot voivat altistaa eteisvärinä-rytmihäiriöille

4.8.2017 – Yli 55-tuntisia työviikkoja tekevien sairastumisriski voi olla jopa 40 prosenttia suurempi. Lue koko artikkeli

4.8.2017

Yli 55-tuntisia työviikkoja painavat voivat tuoreen tutkimuksen mukaan olla muita alttiimpia sairastumaan eteisvärinä-rytmihäiriöön. Aiemmissa tutkimuksissa pitkät työviikot on yhdistetty myös aivoverenkiertohäiriöihin.

Osittain suomalaisaineistoon perustuvien tulosten mukaan yli 55-tuntisia työviikkoja tekevien riski sairastua kymmenen vuoden sisällä on 40 prosenttia suurempi kuin samanikäisten, jotka työskentelevät noin 35 - 40 tuntia viikossa.

Käytännössä luvut tarkoittavat sitä, että tuhannesta yli 55-tuntisia työviikkoja tekevästä noin 17 sairastui eteisvärinään, kun muista osallistujista sairastui keskimäärin 12.

Pitkälti saman tutkijaryhmän aiemmassa tutkimuksessa pitkät työpäivät yhdistettiin myös aivoverenkiertohäiriöiden suurentuneeseen vaaraan, mikä on järkeenkäypää, sillä eteisvärinä on tunnettu aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä. Nyt julkaistut tulokset eivät kuitenkaan paljasta, miksi pitkät työviikot altistavat eteisvärinälle.

Ainakaan osallistujien ikä, sukupuoli tai taloudellinen ja sosiaalinen asema eivät selittäneet tuloksia. Myöskään alkoholin käyttö, lihavuus tai korkea verenpaine eivät olleet yhteyden takana.

Tulokset julkaistiin European Heart Journalissa, ja ne perustuvat 85 000 keskimäärin 43-vuotiaan kymmenvuotiseen seurantaan. Työviikkojen pituutta kyseltiin tutkimuksen alussa. Tutkimusta veti professori Mika Kivimäki.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille